JÄNNITTÄJÄLLE

Jännitykset / pelot

Miete: Tiedä mitä haluat ja usko, että pystyt saamaan sen…

Sosiaalinen jännitys esiintyy sananmukaisesti sosiaalisissa tilanteissa, ihmisten seurassa. Tällöin jännittäminen voi liittyä esiintymiseen; kokouksissa mielipiteiden esittämisen pelkona, esitelmän pitäminen jännittää, juhlapuheen pitoon tai työmaan kahvihuonekeskusteluihin osallistumisissa. Sosiaalinen jännittäjä saattaa pelätä omaa jännitystäänkin, siis eritoten jännityksensä paljastumista muiden silmissä, punastumistaan,…

Jännitys voi olla myös asioiden pelkoa; jännittäessä vaikkapa tulevaisuutta, autolla ajoa, hississä kulkemista, hämähäkkejä, ampiaisia, hiiriä, koiria, ukkosta, myrskyä, pimeää, kuolemaa, sairastumista,… muutamia asiakkainamme olleiden henkilöiden kärsimiä jännityksiä mainitakseni.

Jännitykset ja pelot, samoin kuin muutkin tunteet syntyvät ajatuksiemme tuotteina. Ne eivät siis synny ulkoisista olosuhteista tai asioista, kuten useimmat meistä saattavat kuvitella. (Aiheesta lisää osassa: ”Esiintymisjännitys”) Ainoa ”syntymälahjana” saatu pelko ihmisessä on kuoleman pelko. Muut jännitykset ja pelot ovat syntyjään joistakin elämän varrella koetuista traumaattisista kokemuksista, joihin nähden kokija on luonut itse valitsemansa tavan asennoitua tuona hetkenä. Jos valitsemansa asenne on ollut jännittäminen tai pelko, hän jännittää tai pelkää vastaavan kaltaisissa tilanteissa jatkossakin.

Tilanteet ja asiat eivät siis synnytä näitä tuntemuksia, vaan ne ovat muistojen synnyttämiä ajatuksia menneistä tilanteista, joissa aiemmin on koettu jännitystä tai pelkoa.

Kysymys on siis eräänlaisesta urautuneesta ajatusmallista, joka on jäänyt päälle. Henkilö saattaa täten mielikuvituksensa avulla kehittää jännityksen tai pelon mihin asiaan tahansa. Niinpä kohtaan usein asiakkaita, joilla on mitä erilaisimpia jännityksiä ja pelkoja.

Mitä eroa on jännityksellä ja pelolla ?

Karkeasti voidaan ajatella, että JÄNNITYS on pelon lievin aste, niin sitä seuraava aste KAMMO ja korkein aste KAUHU.

Arkikäytössä nämä nimitykset ovat muotoseikkoja, jotka kukin valitsee itse määritellessään omaa jännitystään. Jännityksen kohteen häpeäminen on tarpeetonta. Turhaan asiakas kokee olevansa hyvin vaivautunut joutuessaan kertomaan, omasta mielestään, erikoislaatuisesta jännityksestään tai pelostaan. Kukin näet kokee oman jännityksensä olevan ainoalaatuisen, ennen kuulumattoman, joka tekee hänestä omasta mielestä jotenkin poikkeavan tai jopa naurettavan.

Jännittäminen onkin monelle erittäin henkilökohtainen ongelma, jonka vuoksi jännittäjä pyrkii sen mahdollisimman hyvin salaamaan muilta. Ja kun ajattelee lähes jokainen jännittäjä toimii samoin, syntyy helposti käsitys, että juuri minä olen ainoa jännittäjä koko maailmassa – vaikka ihan lähipiiriinkin kuuluu suuri lauma jännityksestä kärsiviä!

Monelle jännittäjälle onkin huojentavaa kuulla, jo vastaanoton ensitapahtumana, miten monet ihmiset loppujen lopuksi kärsivät jännittämisistä, jotka kohdistuvat ja jopa ihan samanlaisiin asioihin nähden kuin hänen kokemansa.

Jännityksien poistamisessa on näet tärkeätä korjata myös ongelmien myötä rapistunutta itsetuntoa, selvitellään jännityksen ”alkuhistoria”, eli tilanne mistä jännitykset ovat kotoisin ja ohjataan henkilöä asennoitumaan noihin historioihinsa uudella tavalla.

Hypnoosia hyväksi käyttäen luodaan tämä uusi tapa toimia ja asennoitua, jos jatkossa joudutaan samoihin jännittämistilanteisiin. Näin saaduilla tuloksilla jännitys ei yleensä palaa tai uusiudu tulevaisuudessa ja ongelmaan käytetyn lääkkeen tarvekin poistuu.

teksti: Kari Tuomaala hypnoterapeutti, NLP-master